Toiminnantarkastaja vai tilintarkastaja

Yhdistyksellä on oltava tilintarkastaja tai toiminnantarkastaja. Kumpaakaan ilman ei voi olla, ja valinta tehdään yhdistyksen kokouksessa, ei hallituksessa.

Useimmille pienille yhdistyksille vastaus on toiminnantarkastaja. Raja, jonka yli mennään tilintarkastajaan, on kirjoitettu lakiin lukuina, joten kysymys ratkeaa laskemalla eikä harkitsemalla.

Milloin tilintarkastaja on pakollinen

Tilintarkastaja on valittava, jos yhdistyksessä on sekä päättyneellä että sitä edeltäneellä tilikaudella ylittynyt vähintään kaksi kolmesta:

• taseen loppusumma 100 000 euroa
• liikevaihto tai vastaava tuotto 200 000 euroa
• palveluksessa keskimäärin kolme henkilöä

Huomaa kaksi asiaa. Rajoja katsotaan kahdelta peräkkäiseltä tilikaudelta, joten yksi poikkeuksellisen vilkas vuosi ei vielä tuo tilintarkastusvelvollisuutta. Ja ylittyä pitää kaksi kolmesta, ei yksi: pelkkä palkattu työntekijä ei riitä, jos tase ja tuotot pysyvät rajojen alla.

Rajojen lisäksi tilintarkastaja voi tulla pakolliseksi kahta muuta kautta. Yhdistyksen omat säännöt voivat vaatia sitä, ja moni vanha sääntökirja vaatiikin. Rahoittaja voi vaatia sitä avustuksen ehtona, mikä on tavallista silloin kun yhdistys saa julkista tukea tai säätiöavustusta.

Mitä toiminnantarkastaja tekee

Toiminnantarkastaja käy läpi yhdistyksen talouden ja hallinnon siinä laajuudessa kuin toiminta edellyttää, ja antaa siitä toiminnantarkastuskertomuksen. Käytännössä se tarkoittaa, että hän katsoo tositteet ja tiliotteet, vertaa niitä kirjanpitoon, tarkistaa että kokouspäätökset ja maksetut rahat vastaavat toisiaan, ja kertoo jos jokin ei täsmää.

Hän ei tee tilintarkastusta. Tilintarkastaja noudattaa tilintarkastusstandardeja, on auktorisoitu ja vastaa työstään ammattilaisena. Toiminnantarkastaja on maallikko, ja se on tarkoituskin: tehtävä on tarkoitettu jäsenistön omaksi tavaksi varmistaa, että rahat menivät sinne minne kokous päätti.

Ero näkyy siinä mitä kertomuksesta voi päätellä. Tilintarkastuskertomus on lausunto siitä, antaako tilinpäätös oikean ja riittävän kuvan. Toiminnantarkastuskertomus on kuvaus siitä, mitä tarkastaja katsoi ja mitä hän havaitsi.

Kuka voi toimia toiminnantarkastajana

Toiminnantarkastajalta ei vaadita tutkintoa eikä auktorisointia. Häneltä vaaditaan sellainen talouden ja oikeudellisten asioiden tuntemus, jota yhdistyksen toiminta edellyttää, ja riippumattomuus.

Riippumattomuus on se kohta, joka käytännössä kaatuu useimmin. Tarkastaja ei voi olla hallituksen jäsen eikä hallituksen jäsenen lähisukulainen, eikä hän voi tarkastaa työtä jonka on itse tehnyt. Pienessä yhdistyksessä, jossa samat kymmenen ihmistä hoitavat kaiken, tämä rajaa joukkoa nopeasti.

Toiminnantarkastajia valitaan kaksi, tai yksi ja hänelle varahenkilö. Varahenkilö ei ole muodollisuus: jos ainoa tarkastaja estyy juuri ennen vuosikokousta, tilinpäätös jää ilman kertomusta.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä

Laskekaa rajat ennen vuosikokousta, älkää sen jälkeen. Tarkastaja valitaan kokouksessa, ja jos rajat ovat ylittyneet eikä kukaan ole huomannut, valinta on tehty väärin ja se joudutaan tekemään uudelleen.

Katsokaa samalla säännöt. Sääntöjen vaatimus menee lain minimin edelle, ja vanhat säännöt vaativat tilintarkastajaa useammin kuin niiden laatijat tarkoittivat.

Ja pitäkää kirjanpito sellaisessa kunnossa, että tarkastaja pääsee siihen käsiksi. Tarkastus, joka alkaa kuittipinon järjestämisellä, maksaa enemmän ja kestää kauemmin riippumatta siitä kumpi tarkastaja sen tekee.

Jos ette ole varmoja kummalle puolelle rajaa yhdistyksenne osuu, kysykää meiltä: luvut löytyvät viime tilinpäätöksestä ja vastaus vie muutaman minuutin. Katso myös yhdistyksen kirjanpito ja milloin yhdistyksen tilinpäätös on tehtävä.